Hankkeen kuvaus

Mistä oli kyse?

Meidän maaseutumestat -hanke oli Leader-hanke, jonka rahoittajana toimi Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry. Kyseessä oli yleishyödyllinen kehittämishanke, jonka toimenpiteen kohteena oli maaseudun palvelut.

Tietoa EMO ry:stä

Hankkeessa eteläsuomalaisten kuntien maaseutualueella asuvia nuoria kutsuttiin vaikuttamaan heidän omaan elin- ja asuinympäristöönsä. Projekteissa hyödynnettiin taiteen keinoja sekä työskentelyssä että ideoiden julkituomisessa. Projektit tarjosivat maaseudun nuorille toimintaa ja kulttuurisisältöjä.

Tarkoitus oli, että hankkeen aikana eri kuntien alueella toimivista ryhmistä olisi muodostunut verkosto, jossa jaetaan ideoita ja kokemuksia. Se ei kuitenkaan täysin onnistunut, mutta tämä verkkosivu tuo projektit yhteen ja laajemmin kuuluville nuorten äänen ja näkemyksiä.

Mikä oli tavoitteena?

Leader-rahoitukseen perustuen hankkeen tavoitteena oli parantaa toiminnan myötä maaseutualueiden vireyttä ja elinvoimaa. Taustalla on kehityssuunta, jossa muuttoliike ja palveluiden keskittyminen kasvukeskuksiin ja kaupunkeihin uhkaavat näivettää maaseudullisia asuinympäristöjä ja samalla kuihtuvat myös nuorten palvelut ja kulttuuritarjonta.

Hanke edisti maaseudun nuorten parissa nuorisolain tavoitetta tukea nuorten kasvua, itsenäistymistä ja osallisuutta yhteiskunnassa sekä lasten ja nuorten oikeutta taiteeseen ja kulttuuriin.

Nuorille suunnattu ja taiteen keinoja hyödyntävän hankkeen tarkoitus oli edistää maaseudun vireyttä eri tavoin:

Hankkeen toivottiin edistävän paikallista yhteisöllistä toimintaa, osallistumista ja sosiaalisen osallisuuden kokemusta.
Hankkeen tavoitteena oli saada nuoret pohtimaan, millä tavoin heidän asuin- ja elinympäristöänsä voisi parantaa.
Nuorten ajatukset ja näkemykset tuotiin esille alueen muille asukkaille, päättäjille ja yrityksille. Nuorten taiteellisten tuotoksien toivottiin antavan ideoita alueen monipuolistamiselle.
Tavoitteena oli kehittää toimintamalli, jota voidaan hyödyntää ja soveltaa myös muualla Suomen maaseutualueilla ja kenties kansainvälisissä yhteistyöhankkeissa.

Tämä nettisivukokonaisuuden kautta maaseutua vireyttävää mallia jalkautetaan eteenpäin.

Hanke numeroina

nuorta mukana

kunnan alueella

tapaamista

tuntia

Missä toteutettiin?

Hanke toteutettiin EMO ry:n toiminta-alueen kunnissa: Espoo, Vantaa, Tuusula, Nurmijärvi, Hyvinkää, Riihimäki, Hausjärvi ja Loppi. Kaikkien kuntien alueella lähetettiin suurelle määrälle nuorten kanssa toimivia tahoja tietoa hankkeesta ja kutsu osallistua siihen. Työpajat toteutettiin kaikissa muissa kunnissa paitsi Espoossa, josta ei löytynyt sopivaa yhteistyökumppania.

Kuka osallistui?

Hankkeen kohderyhmänä olivat 13–20-vuotiaat nuoret, mutta siihen osallistui myös yli 20-vuotiaita.

Nuoria tavoiteltiin EMO ry:n toiminta-alueen koulujen, nuorisotoimien ja nuorten harrastusta järjestävien tahojen kautta. Lisäksi nuoria pyrittiin tavoittamaan suoraan sosiaalisessa mediassa Nuori Taiteen Instagramissa.

Ensisijainen pyrkimys oli, että ryhmiin olisi tullut nuoria eri kanavien kautta ja muotoutuvat ryhmät olisivat olleet uusia. Mukaan kutsuttiin myös jo olemassa olevia harrasteryhmiä ja kuntien nuorisopalvelun puitteissa kokoontuvia ryhmiä. Koska kyseessä oli nuorisotyön alainen toiminta, työpajat järjestettiin nuorten vapaa-ajalla.

Hankkeeseen osallistuminen ei edellyttänyt harrastuneisuutta taiteen alueelta. Päinvastoin hankkeessa pyrittiin esittelemään taiteellista työskentelyä nuorille, jotka eivät sitä harrasta. Tiedotuksessa korostettiin ja toimintaa suunniteltiin ja toteutettiin niin, että se oli tasa-arvoinen ja yhdenvertainen sisältäen esteettömyyden ja saavutettavuuden kaikille nuorille. Nuorien oli mahdollista osallistu ryhmään myös avustajan kanssa.

Hankkeeseen osallistuminen oli nuorille maksutonta.

Loppujen lopuksi hankkeessa oli mukana kaksi partion harrastusryhmää, yksi kouluryhmä, yksi kunnan kirjaston ja koulun kautta koottu ryhmä. Kaksi projektia toteutettiin avoimena ryhmänä kunnan nuorisotalolla ja yksi ryhmä oli nuorten valmennustoiminnasta. Ryhmien koko oli 5–20 nuorta.

Mitä tehtiin?

Jokaisessa kunnassa järjestettiin noin 12 tunnin työpajakokonaisuus. Kokoontumiskertoja oli 3–5. Ryhmiä ohjasivat ammattitaiteilijat. Ensimmäisellä kokoontumiskerralla ryhmien luona vieraili nuori yhteiskuntavaikuttaja kertomassa vaikuttamisesta ja miksi nuorten on hyvä tuoda näkemyksiään esille.

Ryhmien kanssa pohdittiin, mikä omassa elinympäristössä oli hyvää ja mikä siinä ärsytti sekä millaista muutosta he siihen halusivat. Taiteilija-ohjaaja tuki nuorten ideointia ja visiointia sekä teoksen valmistamista. Nuoret päättivät, mikä oli toteutettavan teoksen aihe ja millä tekniikalla se tehtiin. Rajoittavana tekijänä olivat käytössä oleva aika ja budjetti. Nuoret myös päättivät, kenelle he halusivat välittää tietoa projektistaan ja sen tuotoksesta.

Tutustu projektien kuvauksiin ja nuorten taiteellisiin tuotoksiin

Missä julkaistiin?

Hankkeesta tehtiin tämä verkkosivujulkaisu. Julkaisu toimii vinkkinä ja oppaana muille toimijoille toteuttaa vastaavanlainen hanke. Julkaisun kautta nuorten tekemät projektit ja niiden sanomat saavat lisää näkyvyyttä.

Kuka toteutti?

Hankkeen toteutti Lasten ja nuorten taidekeskuksen säätiö osana valtakunnallisen kulttuurisen nuorisotyön Nuori Taide -toimintaa. Tietoa Lasten ja nuorten taidekeskuksen säätiöstä

Hankkeella oli osa-aikainen hankekoordinaattori, joka vastasi hankkeen operatiivisesta toiminnasta. Lue hankekoordinaattorin kokemuksia hankkeesta

Taiteellista työskentelystä vastasivat kaksi taiteilijaa. Heistä toiselta työ ostettiin ostopalveluna ja toisen kanssa tehtiin tuntiperustainen työsopimus. Lue taiteilijoiden kokemuksia hankkeesta ja vinkkejä vastaavanlaiseen työskentelyyn

Hankkeessa oli myös mukana kolme nuorta, jotka kertoivat hankkeessa mukana olleille nuorille yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Nuorten vaikuttajien kanssa tehtiin palkkioperusteiset toimeksiantosopimukset. Tutustu yhden nuoren yhteiskuntavaikuttajan ajatuksiin

Hallinnollisista asioista vastasi taidekeskuksen toiminnanjohtaja. Tarkastele toiminnanjohtajan kokoamia oppeja hankkeesta

Milloin toteutettiin?

Hankesuunnitelman mukainen aikataulu ei toteutunut, koska rahoituspäätös tuli hieman myöhemmin kuin ajateltiin ja nuorten ryhmien saaminen projekteihin osoittautui huomattavasti haastavammaksi kuin ennakoitiin.

Rahoitusta haettiin aluksi vuodelle 2022. Joulukuussa hankkeelle haettiin jatkoaikaa vuodeksi 2023.

Syksy 2021

Rahoitushakemuksen tekeminen

Tammikuun 2022 loppu

Rahoituspäätös

Helmikuu 2022

Tiedotus- ja markkinointimateriaalien tekeminen sisältäen hankkeen graafisen ilmeen luomisen
Ammattitaiteilijoiden ja yhteiskuntavaikuttajan rekrytoiminen
Yhteystietojen kerääminen tiedotukseen ja markkinointiin

Maalis-joulukuu 2022

Yhteistyötahojen kontaktointi ja nuorten hankkiminen hankkeen projekteihin
Ensimmäiset projektit toteutettiin maalis-toukokuun aikana ja viimeiset joulukuussa.
Työskentely nuorten kanssa. Työskentely tapahtui pääosin eri kunnissa eri aikaan, mutta osaksi myös samanaikaisesti.
Nuorten tuotosten julkistaminen ja niistä tiedottaminen
Palautteen kerääminen
1. maksatushakemus syyskuussa

Marras-joulukuu 2022

Viimeisten projektien loppuun saattaminen
Palautteen keräämien ja läpikäyminen
Aineisto kokoaminen raportointia varten
Julkaisun sisällön tuotanto

Tammi-helmikuu 2023

Julkaisun sisällön tuotanto
2. maksatushakemus

Maalis-elokuu 2023

Julkaisun sisällön tuotanto ja taitto

Syys-lokakuu 2023

3. maksatushakemus syyskuussa
Loppuraportti rahoittajille
Julkaisusta tiedottaminen

Miten rahoitettiin?

Koska kehittämishanke eli toteuttamisen aikana, sopivin kustannusmalli oli korvaus todellisista hyväksyttävistä kustannuksista. Hanke sai rahoituspäätöksen haetulle määrälle. Hankkeen kustannukset maksettiin kuitenkin ensin omista rahoista. Avustusta haettiin toteutuneille kustannuksille jälkikäteen maksatushakemuksilla, joihin tuli liittää tositteet kaikista kuluista. Maksatushakemuksia tehtiin kolme.

Rahoitus koostui EU-rahoituksesta, Valtion rahoituksesta, kuntarahoituksesta, joka oli Leader-ryhmän rahaa, sekä toteuttajan omarahoitusosuudesta, joka oli 10% kuluista.

Budjetti laskettiin sen perusteella, että työpajoja toteutetaan kaikkien 8 kunnan alueella.

Toiminta suunniteltiin niin, että sitä pystyi skaalaamaan budjetin mukaan. Jos avustusta olisi saatu vähemmän kuin haettiin, osallistujia olisi kutsuttu vähemmän mukaan. Varauduttiin myös siihen, ettei osallistujia saada kaikista kunnista. Silloin osallistuvien ryhmien budjettia olisi kasvatettu esim. lisäämällä työskentelykertoja.

Tavoitteena oli myös saada projekteille niiden toteutusalueelta yksi iso tai 2–3 pienempää yritysyhteistyökumppania. Yhteistyökumppanien hankkimiseen ei kuitenkaan ollut aikaa. Jossakin kunnassa paikallinen kauppa sponsoroi projektin julkistamistilaisuuden tarjoilut. Kaikissa kunnissa saatiin käyttöön yhteistyötahojen tilat eli vuokrakuluja ei ollut.

Laaditusta kustannusarvioista eniten poikettiin palkkojen osalta. Työtunteja tarvittiin laskettua enemmän. Kuluja tuli suunniteltua vähemmän materiaalien ja vuokrakulujen osalta.

Lisätietoja

Nuori Taide
nuoritaide(a)artcentre.fi

<< Palaa hankkeen etusivulle